Tekokuidut jaotellaan muuntokuituihin ja synteettisiin kuituihin. Muuntokuidut, kuten viskoosi ja kupro, muunnetaan jo valmiina olevasta materiaalista kuten selluloosasta kemiallisen prosessin kautta tekstiileissä käytettäväksi kuiduksi. Toisaalta esimerkiksi maidon proteiinista, kaseiinista, voidaan valmistaa kaseiinikuitua, joka on proteiinimuuntokuitu. Selluloosamuuntokuidut ovat kuitenkin muuntokuiduista eniten käytettyjä.

Synteettiset tekokuidut kuten polyesterit työstetään öljynjalostuksen tuotteista kemiallisen prosessin kautta pitkiksi molekyyliketjuiksi, joita käytetään kuitujen raaka-aineena. Synteettisten tekokuitujen valmistustapa tarjoaa laajat mahdollisuudet vaikuttaa materiaalin ominaisuuksiin prosessin eri vaiheissa, joten tekokuitutuotteiden kehitys onkin ollut viime vuosina nopeaa.

Lisäksi omaksi ryhmäkseen voidaan lukea epäorgaaniset tekokuidut kuten lasi- ja hiili- ja metallikuidut.

Viskoosin valmistusmenetelmä on keksitty vuonna 1891 Englannissa. Viskoosi on selluloosamuuntokuitu, jonka valmistusprosessissa selluloosa muunnetaan ensin liukoiseen muotoon ja sitten uudestaan kuitumaiseksi. Valmistusmenetelmästä johtuen viskoosikuidun ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa kehruuvaiheessa esimerkiksi muokkaamalla syntyvän kuidun pituutta ja hienoutta.

Viskoosikankaan ominaisuuksia käytössä ovat kaunis laskeutuvuus ja hyvä kosteudenimukyky. Viskoosivaatteet ovat miellyttäviä päällä, mutta paksut viskoosituotteet kuivuvat pesun jälkeen hitaasti. Viskoosi myös heikkenee märkänä, joten märkä viskoosikangas repeytyy helpommin kuin kuiva.

Viskoosi rypistyy helposti, jos sitä ei ole käsitelty siliäväksi. Rypyt kuitenkin yleensä oikenevat hyvin silittämällä. Viskoosikankaat kutistuvat usein pesussa, mikä on hyvä huomioida esipesemällä kangas ennen kankaan valmistamista tuotteeksi.

Modaali on selluloosamuuntokuitu, joka muistuttaa ominaisuuksiltaan viskoosia. Se on kuitenkin lujempaa ja vähemmän venyvää kuin viskoosi muistuttaen enemmän puuvillan ominaisuuksia. Modaalikuidut värjäytyvät lähes puuvillan kaltaisesti ja niiden märkälujuus on viskoosia parempi.

Modaali on miellyttävän tuntuista ja esimerkiksi vaatetusmateriaalina hengittävää ja sähköistymätöntä. Toisaalta modaali rypistyy usein helposti, jos sitä ei ole käsitelty siliäväksi. Modaalia käytetään usein sekoitteissa yhdessä muiden kuitujen kanssa.

Kupro on selluloosamuuntokuitu, jonka valmistusprosessi poikkeaa viskoosin valmistusprosessista käytetyn liuottimen suhteen. Kupron valmistuksessa selluloosa liuotetaan kuparisuoloista ja ammoniakista valmistettuun liuokseen ja selluloosana käytetään usein puuvillan tuotannosta ylijäänyttä lyhytkuituista puuvillajätettä, lintteriä.

Kupro on usein pehmeän silkkimäisen tuntuista, sähköistymätöntä ja sen ominaisuuksiin kuuluu, että kuitua voidaan valmistaa hyvin ohuena. Kuprolla on vielä parempi kosteudenimukyky kuin viskoosilla ja sen märkälujuus on viskoosia parempi. Kuten useimmat selluloosamuuntokuidut, myös kupro rypistyy helposti, mutta on vaatetusmateriaalina hengittävä ja miellyttävä käyttää. Kuprokankaissa on usein pehmeäksi hiottu ”persikkamainen” pinta.

Lyocell on selluloosamuuntokuituperheen tulokas 1990 –luvulta. Lyocell valmistetaan NMMO-liuottimen avulla, johon selluloosa liukenee. Liuotin voidaan ottaa prosessissa talteen, joten kuidun valmistuksesta ei pääse haitallisia aineita ympäristöön.

Lyocell muistuttaa ominaisuuksiltaan modaalia ja se on usein ihanan pehmeän tuntuista. Lyocellin lujuus on kuitenkin sekä kuivana että märkänä parempi kuin muilla muuntokuiduilla ja jopa suurempi kuin puuvillalla. Lyocell-tuotteet ovat helppokäyttöisiä ja niiden voisi sanoa yhdistävän luonnon- ja tekokuitujen hyvät ominaisuudet.

Lyocell tunnetaan myös kauppanimellä Tencel.

Asetaatti on selluloosaesterikuitu, joka muistuttaa ominaisuuksiltaan selluloosamuuntokuituja. Valmiina kuituna se ei kuitenkaan ole selluloosaa vaan selluloosayhdistettä. Kehruuprosessin liuotin on asetoni, joten myös asetaattikangas liukenee asetoniin. (kynsilakanpoistoaine)

Asetaatti on miellyttävän silkkimäisen tuntuista ja homehtumatonta. Asetaatti ei kuitenkaan siedä korkeita lämpötiloja ja sen vetolujuus on melko heikko. Asetaatti rypistyy helposti ja kuitu on termoplastinen: Asetaattikangas voidaan muotoilla pysyvästi tietyssä lämpötilassa, joten tuotteen silityksessä on oltava huolellinen. Toisaalta termoplastisiin kuituihin voidaan tehdä koristeeksi esimerkiksi pysyviä laskoksia, pliseerauksia. Asetaattia käytetään usein sekoitettuna muihin kuituihin.

Polyesterin kaupallinen valmistus alkoi toisen maailman sodan jälkeen ja se on nykyään käytetyimpiä synteettisiä tekokuituja. 

Polyesterikuiduilla on hyvä vetolujuus ja valonkesto . Ne ovat joustavia ja rypistymättömiä ja pysyvät hyvin muodossaan sekä märkänä että kuivana. Polyesteri ei ime itseensä kosteutta, joten polyesterituotteet kuivuvat yleensä pesun jälkeen nopeasti.

Toisaalta polyesterit voivat nyppyyntyä ja sähköistyä herkästi. Polyestereitä osataan kuitenkin modifioida monipuolisesti ja erilaisilla viimeistyksillä ja lisäkäsittelyillä polyestereistä voidaankin muokata paloturvallisia, antistaattisia, nyppyyntymättömiä tai muilta ominaisuuksiltaan hyvin monipuolisia materiaaleja.

Polyamidien valmistusmenetelmä on keksitty 1930-luvulla ja polyamidit ovat vanhimpia synteettisiä tekokuituja. Polyamidit ovat vetolujuudeltaan vahvimpia tekokuituja ja niiden hankauksenkesto on erittäin hyvä. Polyamidia onkin usein esimerkiksi villakankaisissa päällystakkimateriaaleissa parantamassa tuotteen kestävyyttä.

Toisaalta polyamidit kestävät polyesteriä heikommin auringonvaloa ja lämpöä. Polyamidituotteet keräävät itseensä myös helposti irtoväriä muusta pyykistä, joten vaaleat polyamidituotteet kannattaa pestä vain saman sävyisten tuotteiden kanssa.

Polyamidin kauppanimiä ovat mm. Nailon (Nylon) ja Cordura, joka on erittäin lujaksi modifioitu polyamidi.

Akryyli on synteettinen tekokuitu, jolle ominaista on pehmeä villamainen tuntu. Usein akryyliä käytetäänkin esimerkiksi neulevaatteissa villan tilalla edullisempana ja kevyempänä vaihtoehtona. 
Akryyli kestää hyvin auringonvaloa, mutta sen huonoja puolia ovat taipumus sähköistyä sekä nyppyyntyä. Sähköistymistä voidaan vähentää lisäämällä viimeiseen huuhteluveteen pesussa huuhteluainetta.

Elastaani on joustava kuitu, jota on usein mukana kankaiden kuitusekoitteissa parantamassa tuotteen käyttömukavuutta. Elastaania ei koskaan käytetäkään yksin kankaiden materiaalina, mutta sekoitteissa se tuo jo pieninä määrinä kankaaseen lisää joustavuutta. Elastaanin osuus kankaissa on useimmiten 2-40 %.
Elastaanikuiduille on tunnusomaista, että ne voivat venyä jopa yli 500 % alkuperäiseen pituuteensa nähden ja silti palautua nopeasti alkuperäiseen mittaansa. Elastaani ei ime itseensä kosteutta, eikä allergisoi herkästi, kuten luonnonkumi.

Elastaania sisältäville kuiduille ei suositella pesussa huuhteluainetta.