Sidokseksi kutsutaan rakennetta josta kangas tai neulos muodostuu. Kankaissa sidos rakentuu keskenään risteilevistä kude- ja loimilangoista ja neuloksissa sidokseksi kutsutaan rakennetta, josta neulos on muodostunut. Kankaiden sidoksista tunnetuimpia ovat perussidokset palttina, toimikas ja satiini. Muut kankaiden sidokset muodostetaan perussidoksista, joko lisäämällä tai poistamalla kude- tai loimilankoja. Kankaan sidos vaikuttaa kankaan ominaisuuksiin ja samoista kude tai loimilangoista saadaan eri sidoksilla ominaisuuksiltaan erilaisia kankaita. 

Neulokset jaetaan kude- ja loimineuloksiin. Kudeneulosten rakenne muodostuu oikeista ja nurjista silmukoista. Kudeneuloksissa silmukkarivit ovat poikkisuunnassa, vastaavasti kuten käsin neuloessa. Loimineuloksissa rakenne muodostuu pituussuunnassa olevista silmukkarivistöistä, jotka sitoutuvat toisiinsa sivusuunnassa muodostaen neuloksen rakenteen. Loimineulokset ovat usein kudeneuloksia joustamattomampia ja ohuempia. Kuten kankaissa, myös neuloksissa perusrakenteita muokkaamalla voidaan johtaan erilaisia sidoksia.

Palttina on kudottujen kankaiden yksinkertaisin perussidos. Sidoksessa jokainen loimilanka kulkee yhden kudelangan päältä ja yhden alta. Palttinasidosta käytetään yleisesti lakanakankaissa, pöytäliinoissa, päällysvaatteissa ja puserokankaissa.

Toimikassidoksen tunnistaa kankaan toimiviivoista eli vinoviivoituksesta. Viivat ovat yleensä 45 asteen kulmassa ja muodostuvat loimi- tai kudelankajuoksuista. Toimikassidosta käytetään paljon farkkukankaissa, gabardiineissa, housukankaissa sekä pöytä- ja pyyheliinakankaissa.

Satiinisidokselle on tyypillistä kankaan pinnassa kulkevat pitkät lankajuoksut, jotka saavat kankaan näyttämään sileältä ja kiiltävältä. Satiinipinta voi muodostua sekä loimen että kuteen lankajuoksuista ja pitkien lankajuoksujen ansiosta kankaan pinta voi olla herkkä. Satiinisidosta käytetään usein vuori- ja juhlapukukankaissa sekä verhokankaissa.

Ripsi on molemmilta puolilta samanlaista vakomaista kangasta ja se muodostuu paltinasidoksesta.  Vaot syntyvät, kun sidoksessa johdetaan, joko kuteen tai loimen suuntaan kaksi tai useampia rinnakkaisia lankoja, joissa joko kude- tai loimilanka on toista huomattavasti paksumpaa. Ripsisidosta käytetään yleisesti verho- ja kaitaliinakankaissa sekä koristenauhoissa.

Panamasidos muodostuu palttinan tapaan, mutta siinä on sekä loimen että kuteen suunnassa kaksi rinnakkaista lankaa. Puolipanamassa kaksinkertaiset langat kulkevat vain joko kuteen tai loimen suunnassa. Panama ja puolipanama kankaat ovat yleensä napakkoja sekä paksuhkoja ja niitä käytetään paljon verho- ja verhoilukankaissa. 

Popliinisidoksessa langat sitoutuvat palttinan tapaan, mutta usein kudelangat ovat loimia paksumpia ja näin kankaalle muodostuu ripsimäinen vaollisuus. Popliinisidosta käytetään paljon takkikankaissa sekä paita- ja puserokankaissa.

Kreppisidosta käytetään sekä ohuissa että paksummissa laaduissa. Kreppimäinen sidos voidaan muodostaa joko sidoksen tai viimeistelyn avulla. Kankaassa on voimakkaasti kierrettyjen ja kerrattujen lankojen tai sidosefektien johdosta aavistuksen joustava rosoinen pinta. Pinta saadaan muodostettua epätasaiseksi käyttämällä kutistumisominaisuuksiltaan erilaisia lankoja tai tiettyjä viimeistelymenetelmiä. Kreppisidosta käytetään laaja-alaisesti monissa pukeutumisen kankaissa.

Vohveli on sidoksen avulla muodostettu ruudulliselta ja kennomaiselta näyttävä kangas. Ruutumainen ulkonäkö muodostuu kankaan pinnalle järjestetyistä pitkistä lankajuoksuista. Vohvelisidoksinen kangas imee hyvin kosteutta ja siksi sitä käytetään paljon taloustekstiileissä, kuten pyyheliinoissa sekä kylpytakeissa.

Samettikangas on lyhyen ja tiheän nukan peittämä kangas. Nukka voi olla kankaan pinnassa kuteen tai loimen suunnassa joko tasaisesti tai vakoja muodostaen. Nukka muodostuu kankaan pintaan kun kudonnassa jätetään ylimääräisiä silmukoita, jotka joko leikataan auki tai jätettään lenkille. Samettikankaita käytetään paljon sekä pukeutumisessa että sisustuksessa.

Jacquard-kankaissa voidaan käyttää monia eri sidoksia. Kankaat kudotaan erityisillä kutomakoneilla, joissa kuvioiden muodostumista ja lankojen sitoutumista ohjataan tietokoneen avulla. Jacquard-koneissa loimilankoja voidaan liikutella yksittäin ja kuvioiden muoto ei ole rajoitettu. Kankaat voivat olla monivärisiä tai yksivärisiä ja niitä käytetään paljon sekä pukeutumisen että sisustuksen puolella.

Froteekankaan pinnassa on tiheässä lankalenkkien muodostamia silmukoita. Silmukoita voidaan muodostaa vain kankaan toiselle tai molemmille puolille. Froteekankaaseen voidaan lenkkien avulla muodostaa kankaan pinnalle myös kuvioita. Froteekankaat imevät hyvin kosteutta ja siitä syystä niitä käytetään paljon kylpytakeissa ja pyyheliinakankaissa.

Flanelli on kevyesti nukkapintaista puuvilla- tai villakangasta, jonka sidoksena on palttina tai toimikas. Flanelli on nukattu joko toiselta tai molemmilta puolilta. Puuvillaflanellia käytetään urheilupaidoissa ja yövaatteissa, kun taas villaflanellia puvuissa ja housuissa.

Sileä neulos on tavallisimmin käytetty neulomistapa. Neuloksessa on tasaisen sileä pinta, jossa oikealla puolella on oikeita ja nurjalla nurjia silmukoita. Sileällä neuleella neulotut neulokset ovat yleensä kevyitä ja ohuita, mutta niiden negatiivisena ominaisuutena on reunojen rullaantuminen. Sileää neulosta voidaan neuloa joko muotoon tai tasaleveäksi pakkakankaaksi.

Joustinneule tunnetaan myös resorineuleena. Neuleessa samalla silmukkarivillä on sekä oikeita että nurjia silmukoita. Joustinneulos on sileää neulosta paksumpaa ja joustavampaa. Neule venyy leveyssuunnassa, mutta palautuu takaisin venytyksen jälkeen. Joustinneuletta käytetään yleisesti resoreissa sekä kankaissa joiden halutaan joustavan paljon.

Vuorineulos on yleensä sileää neulosta, jonka nurjalla puolella kulkee erillinen vuorilanka. Vuorilanka kulkee pidempinä lankalenkkeinä ja on sidottu sieltä täältä päällineulokseen. Vuorineuloksessa alapuolen vuorilanka yleensä nukataan, jolloin alapuolelle tulee pehmeä, nukkainen pinta. Vuorineulosta käytetään paljon college-kankaissa.

Interlock on joustava kudeneulos, jossa molemmat puolet näyttävät sileältä neulokselta ja molemmilla puolilla on vain oikeita silmukoita. Neuloksessa silmukkarivit muodostuvat kahdesta lomittain olevasta silmukkarivistä, jotka on neulottu yksi oikein ja yksi nurin. Interlock-neulosta käytetään paljon vaatetuskankaissa sekä yksivärisenä että painettuna.

Charmeuseksi kutsutaan purkaantumatonta trikookangasta, joka neulotaan 2-parruisella loimineulekoneella yhdistämällä palttina- ja trikoosidosta. Charmeuse-neulosta käytetään paljon alusvaatteissa sekä vuorimateriaalina joustavien päällikankaiden kanssa.